Myyntiheppojen lisäksi olen ommellut loimia ja tietysti tehnyt niiden parissa erilaisia kokeiluja. Kiinnityksessä kokeilin ensin nahkahihnoja ja solkia. Lopputulos on kaunis, mutta nahkaa on niin ikävä ommella käsin, että muutaman loimen jälkeen luovutin, näpit verillä. Tarranauhakaan ei ole mikään mukavin ommeltava, mutta kuitenkin nahkaa helpompi, joten siirryin kokeiluissani tähän. Totesin, että tarranauhakiinnitys on nätti ja toimiva. Sitä saa eri väreissäkin, joten jokaiseen loimeen löytyy helposti sopiva. Tarralla saa myös toteutettua säätövaran näppärästi. Teen ainakin toistaiseksi loimet tarrakiinnityksellä.
Olen
myös siirtynyt valmistamaan heppojen riimut pääosin nahasta. Kesällä
tein jo joitain kokeiluja (esim. Tirpan riimun kanssa), mutta nyt olen
siirtynyt entistäkin enemmän nahan käyttöön. Osittain siksi, että
nahkariimuista tulee niin nättejä, mutta myös siksi, että kävin taas
Isku -huonekaluliikkeen tehtaanmyymälässä ja ostin sieltä yli kolme
kiloa erivärisiä nahkapaloja - alle kympillä! Nahkariimusta saa tosi
näyttävän, kun laittaa turpikseen pörröisen pehmusteen ja ompelee siihen
timantteja ja kulkusia :-)
Kuumaliimapyssyn kanssa on myös vierähtänyt jokunen tovi. Hankin sellaisen syksyllä Tallinnasta. Aiemmin en ole liimapyssyä omistanut enkä käyttänyt. En vieläkään käytä sitä koskaan hepojen valmistukseen vaan ompelen kaikki osat, koska liimalla ei saa aikaiseksi yhtä kaunista ja kestävää lopputulosta. Sama juttu varusteiden kanssa, en käytä kepulikonsteja niidenkään valmistuksessa. Monesti esim. kepparien otsapannoissa näkee käytettävän liimattuja timantteja - tai jopa tarroja - mutta itse en tällaiseen ryhdy. Hankin aina ommeltavia timantteja ja kiinnitän ne ompelemalla. Kyllä, myös nahkaisiin otsapantoihin vaikka sormet kärsiikin. Eli kaikki bling bling, jota käytän, on aina käsin ommeltu. Sen sijaan ruusukkeiden valmistukseen liimapyssy on mainio apu. Niiden kun ei yleensä tarvitse kestää käyttöä.
Nyt takaisin varusteiden pariin :-)