Seitsemän vuotta suitsien kehittelyä

Vähitellen alkaa entistäkin vahvemmin näyttää siltä, että aikaa blogin kirjoittamiseen on vain lomalla. Julkaisuväli venähtää välillä hyvinkin pitkäksi, mutta me ei haluta tästä kokonaan luopuakaan, koska välillä on kiva kirjoittaa kuulumisia pidemmän kaavan mukaan. Siis asiaan. 

Me ollaan jo pidempään Instagramin puolella lupailtu postausta Neliapilan varusteiden ja heppojen kehittymisestä. Tässä sarjan ensimmäinen osa: suitset. 

Kht Neliapilan ensimmäinen heppa suitsineen valmistui aika tarkkaan seitsemän vuotta sitten, elokuussa 2014. Heppa oli legendaarinen Shamrock's Random eli "Rane". Hänestä tarinaa tuonnempana, kun kerromme Neliapilan heppojen kehittymisestä. Nyt keskitytään suitsiin.

Kuvassa Neliapilan ensimmäiset suitset elokuulta 2014 ja viimeksi valmistuneet suitset heinäkuulta 2021. Miten tähän on tultu?

Ensimmäiset, Ranen suitset ovat aitoa vaaleaa nahkaa.  Alusta asti olemme käyttäneet varusteisiin pääosin aitoa nahkaa vaikka toki muutamia keinonahkaisia kokeilujakin on tehty. Nahan hankimme yleensä Iskun tehtaanmyymälästä, täältä kotikaupungissamme Lahdesta. Nahka on siis ekologista, koska se on huonekaluteollisuuden ylijäämää. 

Suitsien otsapannan timanteissa on "siivekkeet" takana eli timpsku painetaan nahasta läpi ja siivekkeet taivutetaan nurjalle puolelle. 

Timpskut oli hankittu askartelutarvikkeita myyvästä Sinooperista, joita ei enää vuosiin ole ollut olemassa. Nykyisin ei kyllä tulisi mieleenkään käyttää tällaisia. Nämä ovat rumat nurjalta puolelta ja lienevätkö kovin kestävätkään? No, Ranen suitsissa nämä kyllä ovat pysyneet, välillä vähän kovemmassakin vauhdissa.

Ranen kuolainten runko on väännelty rautalangasta ja päällystetty jesarilla. Kuolainrenkaina on avainenperän rinkulat, joita myös hankittiin Sinooperista.

Kuolaimet eivät näytä kovin siisteiltä ja ne ovat aika paksut. Jesaria ei myöskään saa laitettua siististi. Myöhemmissä kokeiluissa tehtiinkin kuolainten rautalankakehikosta ohuempi ja päällystettiin jesari vielä hopeateipillä. Näin kuolaimista tuli vähän siistimmät. Välillä myös ostettiin Horzen ja Wahlstenin myymälöistä valmiita kepparinkuolaimia.

Ranen suitsissa turparemmin kiinnitys on vähän erikoinen. Tavallaan tuo on ihan kekseliäs ja toimiva kiinnitystapa käytännössä, mutta nykyisin teemme vain "oikeaoppisia" suitsia eli sellaisia malleja, joita hevosilla oikeastikin käytetään.

Vuonna 2014 valmistuneiden suitsien ohjat ovat kiinteät. Niitä ei siis saa irrotettua kuolaimista. Enää emme moniin vuosiin ole tehneet kiinteitä ohjia, vaan kaikissa ohjissa on päissä joko soljet tai pikalukot. Ohjat on helppo vaihtaa toisiin ja niin saa suitsiin kivaa vaihtelua.

Neliapilan ensimmäisten suitsien liitokset on tehty pääosin nahkaniiteillä:

Niitit hankittiin suutarilta ja ne paukutettiin vasaralla paikalleen sen jälkeen, kun nahkaan oli tehty reiät. Tavallaan ihan toimiva ratkaisu tämäkin, mutta tästäkin olemme luopuneet jo vuosia sitten. Nykyisin teemme kaikki kiinnitykset ompelemalla. Liimaa emme ole käyttäneet koskaan, emme heppoihin emmekä varusteisiin. Ainoana poikkeuksena timanttiotsapannat, joissa käytämme timpskujen kiinnitykseen sekä ompelua että liimaa - riippuen siitä, miten laadukasta pantaa kulloinkin ollaan tekemässä. Kaikki liiman käyttö käsityössä on mielestämme vähän huijaamista ja "oikaisemista". Laadukas käsityö kun ei koskaan synny liiman kanssa lutraamalla.

Muistan, miten olimme Ranesta ja hänen suitsistaan aikoinaan niin tavattoman ylpeitä. Suitsissa näkyy, miten kovassa käytössä ne ovat olleet. Etenkin ohjat on ihanasti patinoituneet 🥰 

Neliapilan viimeisimmät suitset valmistuivat heinäkuussa 2021. Nekin ovat aitoa vaaleaa nahkaa. Suitsien kaikki osat on tikattu koneella ympäri. Näin teemme nykyisin aina. Otsapannassa on kolmenlaisia timantteja ja ne on kaikki kiinnitetty käsin ompelemalla, yksi timpskunauha kerrallaan. Otsapannassa on siis ommeltu käsin yhteen nahkaa ja nämä muut nauhat. Sama homma poskihihnojen ja turparemmin kanssa.

Myös turparemmin ja kaikkien muidenkin osien timantit on ommeltu käsin kiinni. Tämä vie paljon aikaa eikä sitkeän nahan ompelu käsin ole mikään helppo juttu. Mutta jälki on mielestämme vaivan arvoista 😊

Uusimpien suitsien ohjat on punottu ja niissä on pikalukot. Olemme jo vuosien ajan tehneet kaikki nahkaohjamme joko letittämällä tai punomalla. Toisinaan teemme ohjia myös erilaisista nauhoista (esim. sateenkaarinauhat), mutta tällöinkin teemme ohjiin nahkaiset päät sekä niihin soljet tai lukot. 

Suitsien starwheel -hackamorekuolaimet on teetetty metalliverstaalla ruostumattomasta teräksestä. Kyllästyttiin vääntämään kuolaimia sormet verillä rautalangasta ja siitä se idea lähti. Onneksi perhepiirissä sattuu olemaan metalliverstas. Meidän ei tarvinnut kuin suunnitella mallit ja ammattimiehet hoitaa työn. Erityisen tärkeää meille on se, että kaikki hackamoret valmistuvat metalliverstaan hukkapaloista, jotka muutoin päätyisivät jätteeksi. 

Erilaiset hackamoret ovat nykyisin se, mistä Kht Neliapila parhaiten tunnetaan. Käsityksemme mukaan olimme ensimmäiset, jotka kehittivät kepparikokoiset hackamoret laajempaan myyntiin. Oikeilla hepoillakin me tykätään kuolaimettomista ja välillä mennään kaulanaruillakin. Erityisesti Neliapilan Namu käyttää harvoin kuolaimia - ja satulaakin vain silloin, kun on ihan pakko 😊